Radio Euskadin uskomaton tarina - maan alta yleisradioksi

Elokuussa 2026 matkailin Baskimaassa Pohjois-Espanjassa ja Ranskassa. Hämmästelin Radio Euskadin hyvää kuuluvuutta autossa sekä hotelleissa EITB-kanavan hyvin toimitettuja uutis- ja ajankohtaisohjelmia. Radio Euskadin historia on ainutlaatuinen kertomus miten salaisesta maanalaisesta radioasemasta kasvoi iso ja vakavarainen julkinen radio- ja televisioyhtiö.

Radio Euskadi oli alkujaan baskien itsenäisyysliikkeen radioasema. Kuuntelin maanalaista Radio Euskadia useinkin 1970-luvulla. DX-lehdissä oli arvailuja mistä lähetykset tulivat. Diktaattori Francisco Francon aikana radio oli kielletty ja sen lähetyksiä häirittiin.

Vuoden 1976 World Radio TV Handbookissa ilmestyi yhdysvaltalaisen Lawrence E. Mangen erinomainen artikkeli Radio Euskadista ja sen maanalaisesta toiminnasta. Kuulin aseman toukokuun iltana 1976 taajuudella 12080 kHz. Muistan hyvin miten aseman taajuus hieman vaihteli sen väistellessä Madridin häirintälähetintä, joka piippasi ja tööttäsi vaikeuttaakseen Euskadin kuuntelua. 
Dx-raporttini lähti Mangen artikkelissa mainittuun postilokero-osoitteeseen B.P. 59, Paris Cedex 16. Vastaus kolahti muutaman kuukauden kuluttua. Radio Euskadin QSL-kortti on erikoisimpia koskaan saamiani.

Kun 50 vuotta myöhemmin olin San Sebastianissa eli baskikielellä Donostiassa, en voinut olla hämmästelemättä Baskimaan vaurautta sekä Radio Euskadin valtavaa muutosta. San Sebastianin rantakaduilla liehui Baskimaan lippuja (ikurriña) ja kaikki liikennemerkit ja katukyltit olivat kaksikielisiä: päällä baskia ja alla espanjaa. Baskimaan Ranskan puoleisessa osassa noin 100 kilometrin päähän rajasta liikennemerkeissä oli päällä baskia ja alla ranskaa. Radiossa kuului lukuisia baskikielisiä kanavia ja hotellien kaapelitelevisiossa ykkös- ja kakkoskanavat olivat EITB, Euskal Irrati Telebista. 

    Baskimaan pitkä historia 

Baskit ovat maaton kansa vähän samaan tapaan kuin kurdit Lähi-idässä. Tuhatvuotinen baskin kieli on Euroopan ainoa isolaattikieli eikä se palaudu sen enempää espanjaan kuin ranskaan. Baskimaan alueeseen kuuluu seitsemän maakuntaa, joista neljä on nykyisessä Espanjassa ja kolme Ranskassa. Baskimaassa on kolmisen miljoonaa asukasta, joista 36% eli miljoona puhuu baskia. Heistä 850 000 asuu Espanjan puolella ja 130 000 Ranskassa. Ulkomailla asuu lisäksi noin 170 000 baskia, muun muassa Yhdysvalloissa ja Venezuelassa. 

Baskimaa on Espanjan vaurasta teollisuusaluetta. Sen takia Espanjan köyhemmistä osista on muuttanut paljon espanjankielistä väestöä Baskimaahan. Muuttoliike ja seka-avioliitot ovat sekoittaneet kielisuhteita. Baskit ovat taistelleet oman valtion puolesta yli 200 vuotta, mutta sitä ei ole heille suotu.

Julminta kohtelu oli Francon fasistidiktatuurin aikana 1939-1976, jolloin jopa 20 000 baskia teloitettiin. Se sai aikaan pakolaisaallon ulkomaille. Epätoivossaan baskinationalistit perustivat 1959 maanalaisen ETA-järjestön (Euskadi Ta Askatasuna).

Se ajoi itsenäisyyttä sotilaallisin toimin ja turvautui myös terrorismiin. Tunnetuimpia olivat lukuisat poliisimurhat sekä Francon pääministerin Luis Carrero Blancon murha marraskuussa 1973. Se oli raskas isku, sillä Blancosta oli kaavailtu Francon seuraajaa. ETA:n jyrkimmän siiven edustajat tekivät vielä Francon kuoleman jälkeen summittaisia pommi-iskuja jopa kauppakeskuksiin, kahviloihin ja lentokentille. Noin 800 ihmistä kuoli ”likaisessa sodassa”.

Radio Euskadin lähetykset jatkuivat koko likaisen sodan ajan. Ensin ne tulivat Ranskan puolelta, mutta kun Ranska kielsi aseman, toiminta siirtyi Venezuelaan. Siellä oli iso baskiyhteisö, joka organisoi radioaseman toiminnan. Lawrence Mangen vuoden 1976 artikkelin mukaan Venezuelassa oli julkinen baskien tiedotustoimisto osoitteessa Avenida los Pinos, Caracas. Radioasemalla oli käytössään kaksi 80 kW lähetintä, joilla lähetykset suunnattiin ilta-aikaan Espanjaan. Euskadin QSL-kortin kuva saattaa hyvinkin olla Venezuelasta.

   Baskien autonomia

Diktaattori Francon kuoltua ja Espanjan demokratisoiduttua uusi hallinto otti tehtäväkseen ”likaisen sodan” päättämisen. Liikaa ihmisiä oli kuollut, vammautunut ja lähtenyt maanpakoon. Espanjan hallitus tarjosi Baskimaalle laajaa autonomiaa. Laki Euskal Autonomia Erkidegoko Estatutua hyväksyttiin 1979 ja sen jälkeen vielä kansanäänestyksessä. Itsehallinnon ehtona oli aseellisen toiminnan ja terrorismin lopettaminen sekä ETA:n riisuminen aseista.

Kiihkeimmät etalaiset jatkoivat teorri-iskuja vielä 2000-luvulla, kunnes 2011 ETA ilmoitti lopettavansa aseellisen toiminnan ja 2018 ETA ilmoitti täydellisestä lakkauttamisestaan. Yleinen mielipide oli kääntynyt järjestöä vastaan laajan itsehallintolain tultua hyväksytyksi.

Radio Euskadin asema muuttui tänä aikana täydellisesti. Francon ajan lehdistösensuuri kumottiin ja radioasema sai laillisen toimiluvan Baskimassa 1982. Radioyhtiö EITB eli Euskal Irrati Telebista aloitti toimintansa samana vuonna 30 työntekijän voimin baskikielisellä radiokanavalla Euskadi Irratia. Sittemmin mukaan tuli espanjankielinen radiokanava. Televisiolähetykset aloitettiin 1986.

Kun Francon ajan sensuuri poistui Espanjassa, uusia lehtiä sekä radio- ja tv-kanavia syntyi tuhansittain. Radioasemia tuli niin paljon, että niitä oli mahdotonta sijoittaa keskiaalloille. Maassa tehtiin uusi FM-taajuussuunnitelma ja uudet asemat sijoitettiin sinne, myös Radio Euskadi. Asema sai kuitenkin yhden keskiaaltotaajuuden, kun Radio Vitoria päätyi yritysoston kautta mukaan EITB-radioverkkoon vuonna 1982. Asema oli Suomessa helppo nappaus taajuudella 1602 kHz, jossa se lähetti taajuussopimusten vastaisesti 25 kW teholla vuoteen 2013 saakka.

Nykyään Radio Euskadi on vain FM-asema, joka tosin on aloittanut sekä DAB- että nettilähetykset. 

   Radio Euskadin kasvu 

Tämän päivän Radio Euskadi on aivan erilainen kuin maanalainen radioasema. Radioyhtiö EITB tuottaa kahta radiokanavaa ja kahta televisiokanavaa. Pääkanavat ovat baskin- ja espanjankieliset, joilla kullakin on kuusi rinnakkaisradiokanavaa ja viisi rinnakkais-tv-kanavaa. Espanjankielinen toiminta tuli mukaan 1980-luvun lopulla, koska monilla alueilla muuttoliike sai aikaan muutoksia väestösuhteissa. Rinnakkaiskanavilla on pääkanavien uutis- ja ajankohtaisohjelmia sekä erilaista musiikkia ja juttuja baskikansallisesta viihteen kautta kulttuuriin. Televisiokanavat ovat uutis- ja ajankohtaisia sekä nuoriso- ja viihdemuunnelma. Lisäksi on yksi ulkomailla asuville baskeille tarkoitettu kokoomakanava, joka leviää satelliittien ja netin kautta.

Radioyhtiö EITB:n palveluksessa on nykyään 900 työntekijää ja yhtiön liikevaihto on 217 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: Suomen MTV3 liikevaihto on 209 miljoonaa ja yhtiöllä on 356 työntekijää. Televisiokanavia Maikkarilla on yksi ja sillä yhdeksän rinnakkaiskanavaa.

EITB:n ohjelmia tuotetaan Bilbaossa huikeassa Edificio Bami-palatsissa, jolla on pinta-alaa 31 000 neliötä eli enemmän kuin kaupungin kuuluisalla Guggenheim-museolla. Pitäähän 900 työntekijää johonkin saada mahtumaan. Pelkästään uutistoimituksen avokonttorissa työskentelee 300 toimittajaa. Onpahan melkoisen isoksi kasvanut maanalaisena aloittanut Radio Euskadi. Minä en tiedä yhtäkään radioasemaa, joka olisi kokenut yhtä huikean kasvun. 

   Rahaa riittää 

Kysytään tietysti mistä näin valtavan radioyhtiön rahoitus tulee, eihän Espanjassa ole mitään lupamaksua.
Selitys on vuonna 1979 hyväksytty itsehallintolaki Euskal Autonomia Erkidegoko Estatutua. Siihen sisältyi baskihallinnon verotusoikeus kolmella alueella: Alavassa, Bizkaiassa ja Guipúzcoassa. Näillä alueilla on 2,25 miljoonaa asukasta.

Kun Baskimaa on Espanjan vaurainta aluetta, paikallisen veron tuotto on melkoinen. Ja mihin Baskimaan hallitus käyttää verotuloja? Tietenkin Radio Euskadin rahoittamiseen. Hallituksen suora julkinen tuki kattaa 90% EITB:n kokonaisbudjetista, loput noin 10% ovat mainostuloja.

Baskimaan hallitus saa vastineeksi kansallismielistä ohjelmaa. Radiokanavilla soivat baskiyhtyeiden levyt. Baskimuusikoita haastatellaan ja urakehitystä seurataan. Uutis- ja ajankohtaisohjelmissa kerrotaan mitä kaikkea hyvää baskipoliitikot ja talousjohtajat ovat saaneet aikaan. Urheiluohjelmissa seurataan baskiurheilijoita ja –joukkueita, joiden peliasut ovat ikurriña-lipun värisiä. Neljä baskijoukkuetta pelaa Espanjan liigassa. Baskimaalla on epävirallinen maajoukkue Euskal selekzioa, johon otetaan pelaajia myös Ranskan puolen Baskimaasta. Kokki- ja ruokaohjelmissa esitellään laajasti kansallisia ruokia azurmendia ja txoko-perinnettä moninaisin ja uusin muunnelmin. Kalaruoat ovat hyvin esillä, onhan baskien kalastuslaivasto maailman suurimpia. Lastenohjelmissa opitaan herttaisessa seurassa omaa kieltä, nähdään paikallisia animaatioita ja kuullaan baskinkielisiä iltasatuja. Kulttuuriohjelmissa esiintyvät baskitaiteilijat ja kirjailijat. EITB:n 900 työntekijää saavat aikaan ison ohjelmavirran. 

Espanjan päivänpolitiikkaan kuuluu keskustelu saivatko baskit liikaa autonomiaa vuoden 1979 lailla. Ammattiliitot, oikeistopuolueet Partido Popular ja Vox sekä eräät taloustieteilijät väittävät, että nykyinen järjestely vahingoittaa muuta Espanjaa.

   Kuulolle 

Radio Vitorian lopetettua keskiaaltolähetykset vuonna 2013 Radio Euskadin kuuluminen Suomessa on ollut satunnaista. Muutamia lokauksia löytynee FM:ltä kesän Es-keleillä. Pirkanmaalla Espanja on perinteisesti ollut vaikea radiomaa. Omat kuulumiseni on kesän mittaan laskettu yhden käden sormilla. Radio Euskadin FM-lähettimet ovat melko matalatehoisia. Seuraavat 20 kW taajuudet menevät ensi kesänä tehotarkkailuun: 88,9 Irratia, 90,9 Musika, 91,7 Euskadi (Bilbaon pääasema), 94,7 Gaztea, 95,0 Vitoria.

Raportoitaessa ja nettiä selatessa huomaa erikoisuuden: Baskimaalla on ollut vuodesta 2014 oma domain .eus. Sellaista ei virallisesti pitäisi olla olemassa, mutta baskit ovat onnistuneet hankkimaan sen verkkotunnuksia hallinnoivalta ICANN:lta. Niinpä Radio Euskadin sähköpostiosoitteet ovat muotoa radio_euskadi@eitb.eus. Verkkosivut löytyvät osoitteesta: 

   www.eitb.eus 

Siellä Radio Euskadin iloiset toimittajat vilkuttavat nettiyleisölle.

Jotenkin tuntuu, että Baskimaan itsenäisyys ei ehkä ole ihan loppuun käsitelty asia. ■